kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikunta
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikunta
7.2.2018
motivaatio
Motivaatio vs. inspiraatio?
23.3.2018
Näytä kaikki
arkiaktiivisuus

Suomalaisten tasaisesti kasvussa olleen painon syitä on etsitty vuosikaudet. Nyt paino on tasaantunut, mutta ylipainoisten aikuisten määrä on kasvanut (jopa 2,5 miljoonaa suomalaista aikuista) – emmekä suinkaan ole yksin: jatkuva lihavuuden lisääntyminen on ongelma etenkin kehittyvissä maissa. Voisiko arkiaktiivisuus olla apu asiaan?

THL on tutkinut asiaa varsin tarkasti ja maailmalla on tehty töitä ylipainoepidemian syyn selvittämiseksi vähintäänkin yhtä kovasti.

Tämä konkretisoituu valmentajan työssä joskus varsin selkeästi – asiakas saattaa raportoida painon nousseen jokseenkin salakavalasti. Eikä syy suinkaan ole asiakkaan havainnointikyvyssä vaan siinä, että painoon ja sen nousuun vaikuttavat monet tekijät, ruokavalio ja treenikerrat ovat vain osa kokonaisuutta.

Arkiaktiivisuus kunniaan

Tässä kirjoituksessa valotan sinulle sitä, mikä on ratkaisevin tekijä taistelussa ylipainoa vastaan, ja mitä voit tehdä asialle jo tänään.

Tutkimuksissa on todettu, että vuosikymmenien aikana salakavalasti kertyneiden kilojen syy löytyy seuraavista kolmesta seikasta:

  1. syöty ruoka ja sen energiatiheys suhteessa aktiivisuuteen
  2. liikunta
  3. arkiaktiivisuus

 arkiaktiivisuus

Syöty ruoka ja etenkin sen energiatiheys suhteessa aktiivisuuteen

Vaikka tutkimustulokset vaikuttavat siltä, ettei ihmisten energiansaanti ole juurikaan noussut viimeiseen 40 vuoteen, tuli ilmi, että ruoankäyttökyselyistä saatava tieto ihmisten energiansaannista olikin aliarvio todellisuudesta.

Istuminen näyttää pistävän nälän säätelymme koetukselle. Huolimatta suuresti vähentyneestä energiankulutuksesta, muutaman tutkimuksen mukaan ihmiset eivät vähennä syömistä laskenutta energiankulutusta vastaavalle. Sen sijaan ruokahalua säätelevien hormonien, pitoisuudet muuttuivat siten, että koehenkilöiden ruokahalu oli yhtä suuri päivänä, jolloin he istuivat sekä päivänä, jolloin he suorittivat paljon arkisia aktiviteetteja.

Vaikka päivien välinen ero energiankulutuksessa oli yli suuri, söivät ihmiset siis yhtä paljon molempina päivinä. Kun energiansaanti laskettiin kulutuksen tasolle, raportoivat ihmiset olevansa koko ajan nälkäisiä. Istumisen yhteys lihomisriskiin saattaakin näiden alustavien tulosten perusteella johtua paitsi energiankulutuksen vähentymisestä, niin myös siitä, että kehomme ei osaa vastineena vähentää energiansaantia. Elimistö siis varmistaa passiivisuuden aikana sen että energiaa jää hieman varastoon.

2. Liikunta

Huolimatta useista terveyshyödyistä reipas liikunta kattaa vain alle 10% päivän kestosta ja alle 25% aktiivisuuden energiankulutuksesta (joidenkin arvioiden mukaan vain alle 5%).

Liikunnasta toki on hyötyä riippumatta siitä tippuuko paino vai ei. Liikunnan on todettu ehkäisevän ja hoitavan monia sairauksia, mutta nyt kun puhutaan elimistön virittämisestä tehokkaaksi rasvanpolttokoneeksi, ei sitä saavuteta pelkillä treenikerroilla jos arki on muuten passiivista.

On hyvä muistaa, että mikäli arki on kiireistä eikä liikuntaa tai arkiaktivuutta ole kovin helppo ujuttaa siihen, pyydä ammattilainen avuksesi laatimaan juuri sinun arkeesi sopivaa liikuntasuunnitelmaa! Se on pieni hinta, joka maksaa itsensä moninkertaisena takaisin lisääntyneenä energiana.

3. Arkiaktiivisuus eli passiivisuuden vähentäminen

On tärkeää kahdesta eri syystä: energiankulutus on luonnollisesti korkeampaa esimerkiksi seistessä kuin istuessa, mutta myös siksi, että elimistön kyky käsitellä ravinteita ja muuntaa sitä energiaksi heikkenee, mitä passiivisempi olet. Passiivisuus siis altistaa meidät epäedullisille aineenvaihdunnan muutoksille vaikka paino ei nousisikaan.

Optimaalisessa tilanteessa elimistö pystyy mukauttamaan ravintoaineiden hapettamisen energiaksi niiden saantiin. Passiivisuus kasvattaa insuliiniresistenssiä ja rasvahappojen määrää verenkierrossa, heikentää ruuasta saatavien rasvahappojen siivoamista verenkierrosta, ja heikentää rasvojen hapettamista sekä paastotilassa että ruuan jälkeen. Näistä seurauksena hiilihydraattien käyttö energiaksi on suhteellisesti suurentunut passiivisuuden aikana, mikä taas voi lisätä rasvojen kertymistä sisäelinten ympärille kiihdyttäen tätä oravanpyörää entisestään. Kaiken tämän on osoitettu tapahtuvan vaikka energiansaanti olisi tasapainossa suhteessa kulutukseen.

Yhteenveto

On siis varsin todennäköistä että sekä ruoan saatavuuden lisääntyminen ja passiivisuuteen kannustava (ja töissä jopa pakottava) ympäristömme ovat molemmat lihavuusepidemiaan syyllisiä.

Yhteenvetona: keräämällä päivässä ne kuuluisat 10 000 askelta, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä terveellisesti teet valtavan suuren palveluksen terveydellesi ja pysyt hoikkana!

Tästä blogikirjoituksesta voit lukea myös liikunnan roolista laihduttamisessa.

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin Liikunta- ja hyvinvointikeskus Kuntomon blogissa, jonne kirjoitan asiantuntijablogia ja teen henkilökohtaista valmennusta.

TallennaTallenna

1 Comment

  1. […] tässä blogipostauksessa kirjotinkin, tutkimuksissa on todettu, että vuosikymmenien aikana salakavalasti […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *